Joskus käy niin, että jokin lukema tai kuulema lause jää kummittelemaan mieleen, se palaa yhä uudestaan ja uudestaan. Aivan, kuten mieleesi tulee jokin ihminen, josta et ole kuullut aikoihin ja sinulla on kova tarve kuulla juuri nyt hänestä. Sattumaa ja johdatusta. Mitä tahansa, olen oppinut tarttumaan tilaisuuteen ja toimimaan tarpeen mukaan.

Nyt mielessä painava asia oli se, että jos olet alamaissa ja energiasi on negatiivista vedät puoleesi negatiivisia ihmisiä ja saat esiin negatiivisia asioita ihmisistä. Mutta jos energiasi on positiivista ja itse olet optimistinen ja iloinen löydät itsesi samankaltaisisten ihmisten joukosta.

Julmasti sanottu. Mutta todellisuudessa en löydä mitään keinoa kiertää asiaa. Olen sitä mieltä, että ihminen olemuksellaan välittää tietyn tyyppistä energiaa tiedostomattaan ja toinen ihminen aistii energian ja kanssakäymisessä hän automaattisesti sovittaa oman energiansa toisen kanssa. Muistan varmasti aina, erään naisen kertomuksen yhdessä vanhempainillassa, kun puhuimme energioista. Hän kertoi olleensa hyvin väsynyt ja hieman ahdistunutkin siitä kuinka jaksaisi tullessaan vanhempainiltaan. Hän sattumalta tuli viereeni ja aisti hyvän energiani. Hän kertoi, kuinka hänen olonsa muuttui, hänen oli hyvä olla, raukea ja turvallinen. Ja niinhän se on, silloin minulla itselläni oli energinen olo, voimakas ja positiivinen ja se varmasti välittyi muillekin.

Miksi siis ei myös toistepäin. Minä olen jo pitkään luokitellut päiväni energiatasoni mukaan, se kai on ihan tyypillistä kaksisuuntaisille ihmisille. Nyt kun energiani on pitkään ollut heikkotasoista ja vähäistä olen huomannut niiden ihmisten olevan erilaisia luonani. Silloin kun on hyvä päivä he aivan kuin huokaisevat ja jakavat rytmini ja huonona päivänä he varovat ja välttelevät. Olen tiennyt kauan jakavani energiaani oikeastaan aika huolettomasti, kannattelevani ihmisiä ja nostavani heitä ylemmäs, toisaalta myös imeväni toisten energiaa huonoina päivinä, jota tietoisesti olen välttänyt. Nyt kai nuo samat ihmiset ovat pettyneet, kun eivät saa minusta enää mitään, koska minulla ei ole mitään annettavaa. Toki joukossa on ihmisiä, jotka aidosti pitävät minusta, energiatasostani huolimatta. Mutta totuuden mukaan, ihminen ei tiedosta käyttäytymisensä syytä ja eivät osaa yhdistää alitajuntaista pettymystä, he vain käyttäytyvät sen mukaan miltä tuntuu.

Kun ajattelen nyt ympäristöni ihmisiä, läheisiä, joista välitän niin näen kaavan selkeästi. Minulle puhutaan vointini mukaan. Silloin, kun minulla ei ole hyvä olla, helposti ihmiset valittavat myös omaa oloaan, mutta silloin kun minulla on hyvä olla ja katseeni on tulevassa myös heidän katseensa on tulevassa. Ihmiset jakavat kanssani minunkaltaistani energiaa. Samoin ympärilläni on ihmisiä, joilla on samaa energiaa kuin minulla, vain todella hyvät ystävät, joiden energiataso on erilainen jäävät jäljelle yrittäen parantaa minun energiaani alitajuisesti. Ne ihmiset, jotka ennen niin mielellään alitajuisesti nauttivat vahvasta energiatasostani, jakaen omaa voimaansa kanssani ovat poistuneet elämästäni. Eräs hyvä ystäväni, joka tiedostaa kyllä energiatasot ja olemme keskustelleet asiasta ei ole aikoihin ottanut yhteyttä, hänelle muutokseni oli liian rankka. Aikansa hän yritti, mutta minua ahdistavin keinoin ja ehkä hän tiedosti sen, mutta silti huomaan kaipaavani häntä edelleen. Mutta tietäen, että en jaksaisi kannatella hänen voimakasta ja ehdotonta energiaansa.

Jännä juttu on, että on paljon ihmisiä, joilla energiat eivät liiku, ne ovat ns. staattisia. He pärjäävät omillaan, eivät jaa energiaansa, mutta eivät myöskään ota. Minä pidän heistä paljon, vaikka he ovatkin erilaisia kuin minä. Heidän seurassaan saan olla ihan oma itseni ja he ovat sellaisia, kuin sinä päivänä he sattuvat olemaan.

Tämä koko asia on valitettavasti mielessäni vasta oivalluksen tasolla, joten oikeastaan en kykene jakamaan juuri nyt kuin pelkän oivallukseni. Minulla on mielessäni vastauksia, kuinka korjata energiatasoa, kuinka suojata energiasyöppöjä, mutta aihe on liian uusi, en ole muodostanut siitä mielipidettäni enkä pidä ajatuksesta, että jakaisin lukeamia lauseita ilman, että ymmärtäisin ne. Niistä kyllä jokainen voi lukea netistä tai lehdistä, minä kirjoitan sitä, minkä koen ja tunnen. Mutta toisaalta, asiat pitää ensin nähdä, niitä pitää katsella hetken ja sitten vasta tietoisuuden jälkeen ihminen voi alkaa kehittyä eteenpäin. Toivon, että jossain vaiheessa tähän kirjoitukseen tulee jatko-osa, sitä todella toivon.